maanantai 10. heinäkuuta 2017

Jehtokotar Craft Challenge goes to Hulluuden highway



 Haloo Helsingin kappaleet ovat tarttuvia ja tunnistettavia. Sellaisen löydät inspistä antamasta myös Jehkotar Craft Challenge #21.
Lisäksi sieltä löytyy kuva ja luonnos. Tässä arttisivussa eniten näkyy luonnos ja sen tausta. Kappale puhuttelee myös.

Tässä käytin käytin akryylimaaleja ja Glazing mediumia  - mistä seuraa tuo hauska läpikuultavuus. Värit onnistuivat mielestäni myös hauskasti. Tein tätä rinnan toisen arttisivun kanssa, johon hukkasin kaikki sanani. Niitä tämä sivu ehkä vähän jääkin kaipaamaan.

Löysin muuten eilen tätä maalatessani pitkästä aikaa sellaisen hiljaisen värähtelevän flown. Kuvia/artteja teen joka päivä, mutta se rauha ei laskeudu mieleen ollenkaan joka kerta.

Tässä lomalla tulee mietittyä kaikenlaista. Elämästä, rakkaudesta... ja nyt viimeksi siitä, kuinka kuluttavaa jatkuva saatavillaolo. Tai se, että todella tiedät kuinka usein sinulle soitetaan tai ollaan soittamatta? Olen miettinyt, että ennen - lankapuhelin aikaan - saatoit vain olla pois puhelimen luota ja olit tavoittamattomissa.  Ja se oli ok. Miten kenenkään maailma (hermot) eivät hajonneet jos joutui odottamaan tai soittamaan useamman kerran.... Yhdenlainen hulluuden highway tämäkin tietoyhteiskunta tai sosiaalisenmedian voittokulku. ...mikä kaikki meille on tarpeen? Onko kaikkeen pakko lähteä mukaan? ...sellaista tänään.

5 kommenttia:

  1. Hieno työ ja ajatukset sen taustalla. Olisikin varmasti terveellistä laittaa välillä pädit ja luurit lipaston alimpaan laatikkoon ja nauttia vain elämästä 👍❤

    VastaaPoista
  2. Kiitos Sari poikkeamisesta ja kommentin jättämisestä. :)

    VastaaPoista
  3. Ihana flow tuossa sinun artti-sivussa. Juurikin samaa some-saatavuutta ja osallistumista olen minäkin miettinyt, onko se aina niin tarpeellista kuin luulemme...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsi kommentista ja ihanaa että en ole yksin ajatuksineni.

      Poista
  4. Et todellakaan ole yksin ajatuksinesi-samaa pohditaan täälläkin! Sivusta näkee ja aistii kaiken siihen käytetyn ajan ja keskittymisen:)

    VastaaPoista

Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".