sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Muotoja ja yksityiskohtia artjournaliin gelliprintistä

Kurssilaiset ja heidän työnsä

Miten paljon voi ihmistä jännittää, kun alkamassa on ensimmäinen askartelukurssi, jonka opena on? Nyt minulla on vastaus: PALJON. Ihan hirveästi. Liikaa.

Miten onnellinen olo tulee, kun kokee onnistuneensa ja luokasta poistuu reilun kolme tuntia myöhemmin poriseva joukko innostuneita ja onnistuneita ihmisiä? Vastaus: Todella onnelllinen - kuuhun ja takaisin - useita kertoja. Silloin näyttää Hangon keksiltä, puhuu tyhmiä ja kikattelee ..

Vaikka olen opettaja en suhtautunut ollenkaan tyynesti tai viileästi. Jännitin hurjasti. ...

Mutta lopulta kynä on vain käden jatke ja kuva katsoo sinua gelliprintistä. Niin se vaan on. :) Sama taika, mitä itse olen kokenut sai siivet selkäänsä. Toivon, että se kantaa ja kannustaa.

Naiset, olitte mahtava porukka kokeilla omia siipiä askartelukurssin ohjaajana! Sydämellinen k.i.i.t.o.s.
Maikkiksen upea työ valikoitui, koska sieltä löytyy niin tärkeä viesti meille kaikille.
Minä olen riittävä, minä <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jätit kommentin - piristää aina mieltä. Se julkaistaan, kun olen sen lukaissut. Yritän jäljittää katoavat kommentit.
Katoavista kommenteista en tiedä, mutta automaattikommentteja ropisee, joten sanavahvistus palaa "kehiin".